...sanoi Piipero kun hotellin ikkunasta kurkkasi!

Onnellinen minä ja näkymä meidän hotellihuoneen ikkunasta, ei huono! ;)

Sunnuntai-iltana siis saavuttiin Pariisiin. Hotellihuoneessa esittelyn mukaan oli tarkoitus olla wlan (paikallisittain WiFi) käytössä, mutta lopulta selvisi että se onkin vain hotellin aulatiloissa, vaikkakin vapaasti käytettävissä. Tästä syystä en blogiin ole kirjoitellut, vaikka monessa välissä olisin ehtinyt ja jaksanutkin. Ei vaan ole tuntunut mukavalta lampsia hotellin aulaan blogikirjoittelu mielessä.

Yhtäkaikki; Mukavaa on ollut. Ihan äärimmäisen mukavaa. Toki, kun kävelee paljon ja tahtoo kaiken nähdä, jalat kipeytyy iltaan mennessä ja uni maittaa aamuun asti.

Näkymä suht.koht. Eiffelin läheltä...

Maanantai päivä kului Eiffel-tornilla. Eiffel oli mun ehkä ainut IHAN pakko nähdä -juttu. Se piti siis hoitaa ensimmäisenä päivänä, jottei mikään yllättävä estä mua tapaamasta Eiffeliä. Ihana se oli. Käytiin iiiihan siellä huipulla. Niin huipulla kun ihmisiä nyt päästetään käymään. :D Hurjaa oli, ja muutaman minuutin huipulla vierailun jälkeen olikin pakko mennä yksiä portaita alemmalle sisä-tasolle kun ei kertakaikkiaan jalat vaan suostuneet toimimaan niin ylhäällä.
Hissimatka Eiffelin kapeinta kohtaa pitkin ylös oli kauhistuttava. Hetken tuntui jo siltä kuin hissi ei koskaan pysähtyisikään vaan matka jatkuu ja jatkuu.. Noh, kyllä se sitten pysähtyi.

"Aina oon Eiffeliä halunnut halata.. mää halaan nyt Eiffeliä!"

Tästä kirjotuksesta tulis kovasti pitkä jos kertoisin kerralla kaikki mitä ollaan tähän iltaan mennessä ehditty, joten jätän teidät miettimään mitä Pia seuraavana päivänä tekikään matkallaan Pariisissa.

Love, Pia

...Seuraavassa kirjoituksessa; Pääsikö Pia poikaystävänsä kanssa autokaistojen toiselle puolelle, missä Riemukaari sijaitsee. Ja kestikö heidän polvensa kaikki ne lähes 300 porrasta... *jännä-musiikkia*