Nyt onkin jo viikko vierähtänyt viimesestä kirjotuksesta. Oon keskittänyt ajatukseni noiden joulukorttien postiin saamiseen. Jonkun verran kortteja vielä askartelin kuluneen viikon aikana. Viimeisimpiä en edes ehtinyt kuvata, kun kovasti piti jo niitä kuoreen sulkea. Mutta on tässä nyt yhdenlainen kortti esiteltävänä, näitä tein neljä!

Tässä ensin tällanen versio kuvasta.

Ja sitten tämmönen. Tässäkin kynttilä palaa, mut salama syö kaiken ylimääräisen valon kyllä tosi tehokkaasti. Tässä samalla siis opettelen kuvaamista, jos joskus osaisi kuvata tekeleensä hienosti ja onnistuneesti.

Vähän erilaisilta kortitkin näyttää eri valoissa, kyseessä on kuitenkin ihan sama kortti molemmissa kuvissa. Tätä korttia oli kiva tehdä. Kivasti onnistui noiden kellojen kanssa. Näitä meni Taitotaivaan kautta eräälle naiselle kaksi kappaletta, hän niin kovasti tahtoi kaksi käsintehtyä korttia ostaa - no mehän myytiin. Tuli yksi ulkopuolinenkin henkilö siinä sitten iloiseksi meidän kauttamme.

Huomasin, että kun siirsin oranssin partyliten kynttilän tohon työpöydälle, olen myös polttanut sitä kokoajan. Toi "kämppis":kin sanoo, että se on mun tehtaan savupiippu, kun on huomannut että joka kerta kun se palaa, mulla on kova väkertäminen käynnissä. Kyllähän se ihan tottakin on. Kun on kaunis ja viihtyisä ympäristö, myös tuotto on tehtaassa parempi. ;)
Onneksi on tuttuja Party Lite edustajia, että sitten kun toi oranssi on loppu, voin hankkia uuden. Tosta kun tulee niin kiva appelsiinimainen tuoksukin, etten varmaan osaa kohta tehdä mitään ilman tollasta kynttilää. Hihii...

No on tässä muutakin tapahtunut, sain myös eräälle henkilölle tehtyä huivin. Pakettiin on jo kääräisty. Ihanasta langasta, jota Sarilta ostin taitotaivaasta. Tällanen huivi syntyi:

Ylettyy kertaalleen kaulan ympäri, mutta näyttää hyvältä ihan vaan kertaakaan kiertämättä. Ihan vaan aina-oikein neuleena tein. Helppoa ja sopii mulle - paljon muuta kun en osaa..

Tässä vähän lähempää. Tollanen hapsunen se sitten on. Uskoisin että on lahjan saajan näköinen ja oloinen - mutta siitä kuulemme sitten joulun jälkeen.

Olenhan myös helmiä pyöritellyt sormissani ja vähän niistä jotain aikaiseksi saanutkin. Tämä oli sellanen muokkaustyö, kun äitini naapuri ja hyvä ystävä oli saanut hienon hemattiitti korun lahjaksi, mutta lahja ei ylettynyt ranteen ympäri. Niimpä hän nokkelana ihmisenä antoi minulle tehtäväksi uudistaa korua niin että se ylettyy hänelle. Sain muutostyötä varten kaulakorun, joka oli myös tehty hematiiteista. Niimpä sitten purin molemmat ja otin kaulakorun helmiä rannekoruun.

Uudistunut koru näyttää tältä:

(edit 22.12. oho oonkin näköjään unohtanut tästä toisen kuvan, no parempi myöhään kuin ei milloinkaan. olkaa hyvät)

Muuten korumalli on sama kuin ennen purkua. Lisäsin vain pallojen ja kaksireikäisten väliin pieniä hematiitti rondelleja, vai onko ne sitten tynnyreitä. Näin sain korun kasvamaan sen verran että.... Siitä tuli liian iso!

Olin nimittäin alkuviikosta sovituttamassa korua ja huomasin että meidän mittojen kanssa on tullut sekaannuksia. Noh, hätä ei ole tämän näköinen,  saan nyt uudistaa korun uudelleen. Otan päästä muutaman pallon pois ja teen lyhyemmät lukkolenkit.

Tein tälle kyseiselle henkilölle myös kaksi yllärikorua mutta tietysti ne oli sitten liian isot myös, kun samankokoiset tein niistä. Korvakorut, jotka tein joululahjaksi, onneksi ovat sopivat. Joku edes meni putkeen. No äkkiäkös minä ne tosta korjaan lyhyemmäksi kun vaan kerkiän.

Tänään pitäisi tehdä isoveljen tyttöystävälle synttärikortti ja laittaa lahjan kanssa postiin. Eilen illalla tein hänelle pienen postitse mukavasti kulkevan lahjan. Hän saa vähemmän postituskelpoisen lahjan sitten kun nähdään.

Hipsinpäs siis sytyttämään tehtaani piipun.

-Pia

ps. ootte kivoi kun luette mun juttui. kiitos kaikille!