Vähän myöhäinen kirjoitus taas. Olimme 18.8. Turussa käymässä kun oli vielä kesälomaa. Turun kauppahallista ostin SianSydämen - nami. Ei ollut kallis ja oli helppo laittaakin, siis koiralle, syömäkuntoon.

Ensin päätin keittää sitä hiukan, jonkun vajaan tunnin keitin sitä rauhallisesti.

Noin nätti toi on, ja tuoksui muuten ihanalta. ;)

Ja näin meidän herra kiltisti odotti että hänen sapuskansa valmistuu.

Mikä voikaan olla tärkeämpää tällä hetkellä... Ei niin mikään!

Tollaselta se näyttää kipassa. Toi on kyllä vaan puolikas kun kokonainen olis ollut jo viikon ruoka-annoksen kokoinen. Haha, olis Elkku saanu valvasti vatsanpuruja vaan. Mutta aikamoinen herkku annos näyttäis olevan tarjolla.

Sitten herkku piti kuljettaa matolle että sitä voi tutkia tarkemmin...

Sitten kun namipala on matolla niin voi jalat tukevassa asennossa maistella tätä uutta tuttavuutta.

Mutta sit se saamarin valokuvaaja alkoi tungeksia liian lähelle, piti napata herkku suuhun ja ainakin yrittää siirtyä sivummalle herkuttelemaan.

Toisen puolikkaan annoin elmerille hänen 2-vuotispäivänä, mutta se jäi syömättä koska elmerin sisäinen susi meinasi hyökätä mun kimppuun ja sitten elmeri siirtyikin parvekkeelle vilvottelemaan, heh heh.

-Pia