Ostin viikko sitten perjantaina uuden pyörän. Mun vanha (romu) varastettiin just kun oltiin muuttokuormaa tänne uuteen paikkaan tekemässä. noooh... ei se niin romu ollut ettei olis yhtään harmittanut, pyörällä kun kuitenkin aina töihin kuljen.
Oon niin ylpeä uudesta ihanasta pyörästäni että laitan tänne linkin tunturin sivulle jossa kuva pyörästäni on. Kun en sitä kuvaa kopioida viitsi.. Otan sitten joskus Ihan Omasta Kappaleestani kuvan jonka liitän tähän kirjoitukseen suoraan.
tässä linkki:
Lisäys 28.5. klo 19:10
Tarina siis siitä miten ihana pyörä tämä Amélie on ajaa.
Olipa kerran tyttö ja poika. Poika sai jostain ihmeen syystä jotenkin kummallisesti tytön suututettua niin, että tyttö ei tahtonyt jäädä riitelemään, mutta ei tahtonut silti mennä koiransakaan kanssa ulos kävelemään. Tyttöpä päättikin ottaa uuden polkupyöränsä ja mennä ajelulle. Tyttö ajeli muutaman satametriä, ajeli kanalinrantaa ja kuunteli lintujen laulua. Voi että tuon pyörän ajaminen sai Tytön unohtamaan että mitään inhottavaa oli tapahtunutkaan. Tyttö piti pyöränsä ajamisesta niin paljon että ajeli sen kanssa lähes tunnin sinne tänne. Kun tyttö lopulta palasi iloisena kotiinsa (oli takaisin tullessa rapsutellut vieläpä naapurin koiranpentua ulkona) oli Poika iloisena vastassa ja Tyttö sai suuren ja pehmeän halauksen. Poika sanoi: "Senkin äkäpussi!"
Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka... niin siis yhdessä.
Kommentit