Elmerihän on jo yli 2v. Sillon kun elmeri oli meille tulossa, minä päätin tehdä kansion elmerin kuvista jo sillon. Kansio on ihan kirjakaupan joku ihme-koko kansio. Sivuja saa irti kansiosta, lisättyä ja poistettua.
Sillon ei muutenkaan ollut tämä mun askartelu vielä näissä mitoissa kuin nyt, eli ei ollut tietoakaan esim leimakuva askartelusta tms.
Ja sen kyllä näkee näissä ensimmäisissä sivuissa.

Laitan tähän nyt kuvia noista ekoista sivuista. Seuraaviin postauksiin sitten tuoreempia skräppäilyjä.





Kansion eka sivu, elmeri on syksyn poika - siksi syksyisiä lehtiä ja puita.
Leimasinkirjaimilla olen tehnyt elmerin koko nimen "Rina Cza's Party of Joy" ja syntymäajan 4.9.2006




Tässä sivulla kuva on kännykkäkameralla otettu kun ensimmäisen kerran pennut näin. Ovat kuuden päivän ikäisiä. Itse pidän tätä sivua, ja varsinkin kuvaa tärkeänä aarteena. Meidän ensitapaaminen kuitenkin oli kyseessä. Tästä se meidän yhteinen matka alkoi. -Vaikka minä sitä en vielä tuolloin tiennytkään.
Niin, elmerini löytyy keskimmäisenä tosta kasasta, valkoinen kuono ja niskassa täplä!



Tämä sivu alkaa jo vähän muistuttaa skräppäilyä enemmän, mutta silti hyvin etäisesti.


Tässä kuvassahan pennut opettelevat ottamaan askelia. Ryhmässä on hyvä harjoitella, pentulaatikon turvassa. Elmerini on tämä tässä edessä juuri kuonolleen kupsahtaneena, pylly pystyssä.



Tämä sivu lupailee jo jotain, nimittäin skräppäilymielessä.
Kuvassa elmerin veli joka sai nimen Retu. (tietenkin olettaen että mä muistan oikein. Mutta kun ovat kaikki niin erinäköisiä niin voin melkein luottaa muistiini)


En myönnä häpeileväni tätä yksinkertaisuutta, sillon ei ollut vielä materiaaleja ja tekniikoita hallussa kuten nyt  voi jo vähän olla.



Tässä ehkä epäonnistunein sivu. Teksti ei erotu paperista ja muutenkin tosi kalpea sivu.
Kuva on kasvattajan ottama, kaikki sisarukset rivissä. Ikää tässä onkin sitten jo melkein se 8vko. Oisko 6 tai 7vko.. en tiedä.



Sisaruskaartiin mahtui siis neljä veljeä ja yksi sisko. Sisko sai omalta ihmis-perheeltään nimen Olivia. Olivia olikin pentuna lähes kopio veljestään Elmeristä, eroavaisuutena se että Olivian kroppa on kokonaan valkoinen kun taas elmeri näyttää lehmän vauvalta!


Käsiala ei ole mulla koskaan ollut kehuttava... mutta olishan sitä nyt voinu ees yrittää...



Tähän sivuun oon sit jo vähän tyytyväisempi. Kuva illasta jolloin elmeri muutti meille. Voin teille, jotka ette koskaan ole omaa koiranpentua saaneet, kertoa että siinä vasta hassu tunne!
Mekin kävimme elmerin kasvamista seuraamassa kahden viikon välein...  sitten kun lopulta koitti ilta jolloin pentu piti ottaa omaan syliin ja viedä kotiin.... En tiedä miten sen tunteen kuvailisin.. Ihan jotain hassua. Siihen asti on vaan jättänyt pennun odottamaan seuraavaa tapaamista, ja nyt se olisi mun oma.
Tulihan siinä sitten uudelta emännältä itku suuresta ilosta.
Mun oma pentu!

Tällasia olivat siis ensimmäiset skräppäilyni. Sen verran voin paljastaa että on jo kaksi uudempaa sivua odottamassa pääsyä esiteltäväksi.
Pitää vaan ensin näyttää mistä on alotettu. Eilen illalla ton kämppikseni kanssa tehtiin yhdessä yksi sivu, ja tänä aamuna tein yhden.
:)

Katsellaan!

-Pia