Oli kaunis ja rauhallinen aamupäivä perjantaina 28.3. kunnes Elmerille putosi kuin lahjana taivaasta -Lihapulla!

Sitähän piti sitten ensin tutkailla ja haistella, eihän nyt tuollaista herkkua voi noin vaan suuhunsa pistää. Ja varsinkin kun yksi tulee kameran kanssa viereen ihmettelemään.

Elmerille ominaiseen tapaan sen vieressä makoiltiin ja kiemurreltiin, varmaan se on joku rituaali joka saa lihapullan tai herkun nyt ylipäätään, maistumaan entistäkin paremmalta! No, antaa pojan kiemurrella jos kert tahtoo.

Pikkuhiljaa siihen voi alkaa tarttua varovasti -kunhan muistaa ettei purase liian kovaa. Sehän vois mennä rikki siitä! Syöksymis kuvassa, huomioikaahan tuo loikkaava takajalka! Tää on Saalistusta!

Vähän jos sitä laskis tohon matolle ja tarkistais vielä että se on kunnossa, ettei ruumiillisia vahinkoja ehtinyt tulla hyökkäyksen aikana.

"Mu-ha-ha-haaa, nymmää pistän sup poskeeni!!!" rouskista rouskis... Kyllä se on sitten hyvää tuo lihapulla, kunhan sen maun antaa rauhassa kehittyä matolla pyörien.

"Mihin sää pistis semmu lihapullan? häh?"

"Aijoo... määhä taisi syäd se iha ite.. ai jukra mut ol hyvää"

Kyllä meidän Elmeri se saa yhdestä lihapullasta pitkäksi aikaa puuhaa itsellensä. Mitäköhän mahtaisi tapahtua jos sille antaisi kokonaisen Grillimakkaran? Muuten kyllä mutta se on noin pienelle vähän turhan tuhti herkku. Varsinkin kun pienemmästäkin iloa riittää.