Olen jonkun aikaa jo, vajaan vuoden varmaankin, keräillyt keijukaisia. Siis koriste-esinenä. Mulla on monenlaisia keijuja jo, vaikkei niitä montaa olekaan. Niitä on tullut mun hyllyilleni aivan erilaisista paikoista. Ensimmäisen huusin Huuto.net nettihuutokaupassa ja siitä sitten innostuin kun seuraavan keijun näin. Yhden olen mm. tuonut Tukholmasta viime kesän reilausmatkalta.

Tässä tämä keijukainen josta kaikki alkoi:

Parasta tässä on nuo raitasukat. Tämä on kaksi-kolme kertaa pudonnut hyllyltä katkaisten kaulansa... mutta minä olen kyyneleet kuivattuani liimannut pään takaisin paikalleen.

 

      

Tässä tällainen ihana pronssinen keiju, jonka poikaystäväni osti Porista joltain markkinoilta. Tää on kans pudonnut hyllyltä taittaen toisen siivistä ruttuun mutta sen sai onneksi väännettyä suoraan kun vaan varovasti väänsi.

Nää kaks on mun ainoat jotka istuu hyllyn reunalla. Niillä on molemmilla nykyään sinitarraa pepun alla, kuten tosta oikeanpuoleisesta kuvasta näkyykin.

 

Niin kivan värinen tämä keiju että voisi olla karkki. Tää on varmaan ainut joka ei oikein sovi mun kokelmaan (ainakaan poikakaverini mielestä) mutta musta on kiva että on paljon erilaisia.

 

      

Tämä siipineiti on se, jonka Tukholman vanhasta kaupungista löytyneestä - pikkuruisesta lelukaupasta mukaani ostin. Otin kaksi kuvaa jotta varmasti tulee selväksi miten hento asento tällä on. Tämä on ihan hirmu pieni varpaista-sormenpäihin (katso alempi kuva) mitta on varmaan viitisen senttiä vain.

 

  

  

Nämä neljä pikku-keijua on Tiimarista löytyneet. Tykkään hirmuisesti näistä. On kiva että on erilaisia keijuja, mutta on myös hauska että niiden erilaisten keijujen joukossa on muutama jotka selvästi kuuluvat samaan sarjaan. Siivet näillä on ihanat!

 

      

Tämän keijun poikakaverini osti mulle sellaisesta silkkikukka-lahjatavara puodista jonka me löydettiin kun oltiin aurinkoisen-päivän-ajelulla tuolla sivuteillä. Kaksi kuvaa tästäkin otin mutten sitten tiedä onko siitä mitään iloa.

 

Tässä rumin keijuni. Liian miehekäs vartalo keijuksi. Sanon tätä Groteskiksi koska se kuvaa sitä parhaiten. Tää on niitä Schleich Figuureja joita jossain lelukaupoissa myydään, muovieläimiä eniten näkee.

 

Winx-klub palapelipallo, Stellan kuvalla. Okei, tämä on ehkä se Huonoiten kokoelmaani sopiva mutta minkäs teet. Tässä on siis 60muovista palaa joista saa helposti kasattua pallon jota voi hiukan pompotellakin - toisin sanoen, ei hajoa vaikka hiukan putoaisikin. Ostin tän Rauman pikkuisesta - suht uudesta- lelukaupasta: Lelupuoti

 

 

Tässä (ehkäpä) hienoin Keijuni. Tai näitä on kaksikin, toinen on vaaleanpunainen. (kuvan siitä laitan tohon alle. jee) Nämä on samaa sarjaa kuin ne pikkukeijut sieltä ihmekauppa-tiimarista. Mutta nämä on isoja. Ainakin 15cm korkeita. Ehkä se jotenkin tästä kuvien määrästä ja useista kuvaus-suunnista välittyy että nämä kaksi ovat Suosikkini! <3 Näistä olen ylpein. :D

Tässä siis se toinen:

   

 

Tässä vielä nämä kaikki (paitsi ne hienomma-isommat keijut) Äsken esittelemäni keijut pyöreässä hyllyssämme. Hylly on siitä jännä että se on kuin pallo olisi pullistunut osittain läpi seinästä. Tajusitko? :D

 

Tämä keiju on ensimmäinen Tiffany lasi esineeni. En siis todellakaan ole tehnyt itse vaan ostin Porin suurmessuilta eräältä kivalta naiselta joka oli tällaisia tehnyt paljon.Tällä on korkeutta n.15cm. Taustalla meidän ihana pihapiirimme.

 

Uusin keijuni on tämä, ostin sunnuntaina (20.5.) Rauman Kevät markkinoilta. Väri on ihana. Tämän oli myös tehnyt mukava nainen jolla oli paljon perhosiakin. Tällä hienoudella on korkeutta jopa 25cm. On todella näyttävä. niin ja taustalla taas se pihapiiri.

Tällaisia nyt. Varmasti lisää tulee kunhan ne vain keijukais-siivin lentävät mun silmiini. :D